nojatuolihaikuilija

nojatuolihaikuilija

5-7-5

Voit vierittää hyllyä eteenpäin käyttämällä ja -näppäimiä.

haikujen lyhyt oppimäärä

Haikut juontavat juurensa historian hämystä, ikivanhasta japanilaisesta renga-ketjurunoudesta. Sitä luotiin tiukkojen sääntöjen mukaisesti yhteistyönä, seuraava jatkoi siitä, mihin edellinen runoniekka lopetti. Kuvitelkaapa samuraiporukkaa iltaa istumassa, silloin varmasti syntyi rengoja (heh, ”renkutuksia”..!), jotka eivät olleet salonkikelpoisia!

Ajan myötä rengan säännöt kuitenkin kiristyivät kuin korkkiruuvi, kunnes ne ja tunnelma muutenkin Azuchi-Momoyama -kauden päättyessä (1573-1603) olivat jo niin kireät, että tapahtui vääjäämätön:
Ashikaga (eli hauskemmin Muromachi!) -shogunaatti syöstiin vallasta, alkoi Edo-kausi (1603-1868) eli Tokugawa-shogunaatin aika, jolloin rengan säännöt alkoivat höllentyä. Rennomman tyylisuunnan nimeksi tuli haikai no renga (tai haikai vaan), ja sen mestariksi nousi Matsuo Bashō.
Haikai no rengan aloitussäkeitä (5-7-5) kutsuttiin nimellä hokka, ja Bashō alkoi julkaista niitä erikseenkin, jolloin hokkasta tuli oma tyylisuuntansa. Ja hokkasta tuli haiku, kun Meiji-kauden (1868-1912) kuuluisin runoilija Masaoka Shiki niin päätti. Siksi tämänkin haikublogin nimi on nojatuolihaikuilija eikä nojatuolihokkailija!

Haikussa kuuluu siis olla 17 tavua 5-7-5 -muodostelmassa, mutta myös mestari Bashō tuikkasi välillä mukaan vielä 18. tavun. Jos siis itse mestari, niin kyllä minäkin! Siksi lasken peräkkäiset vokaalit välillä yhdeksi, välillä taas kahdeksi tavuksi, kuten esimerkiksi sanan ‘tilhiä’ lopussa. (Japanin kielen ‘on’ ei tietenkään ole sama asia kuin suomen ‘tavu’, esim. ‘on’-sanassa on kaksi ‘on’:ia.)
Lisäksi perinteisessä haikussa pitää olla viittaus vuodenaikaan (kigo) sekä “leikkaus” (kiru), toisin sanoen vastakkainasettelu/suunnanmuutos/yllätys, mikä yleensä ilmaistaan “leikkaavalla” sanallla (kireji).

Muitakin sääntöjä ja perinteitä löytyy, niin paljon, etteivät ne kaikki mitenkään mahdu haikujen lyhyeen oppimäärään. Toisaalta säännöthän on tarkoitettu jos nyt ei ihan kokonaan rikottaviksi (koska silloin kyse ei enää ole haikusta), niin ainakin ehdottomasti venytettäviksi ja “raikastettaviksi”, muutenhan ei syntyisi mitään uutta. Minulla on oma tyylini, toisilla haikuilijoilla omansa – onneksi!

nojatuolihaikuilija

Mainokset

Kommentoi

Kommentoithan asiallisesti ja pysyt asiassa.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: